Tai otsikkona voisi olla vaikka sitä saa mitä tilaa....
Joo...
Aamulla sain kuningasidean lähteä paikkaamaan hevostenpolkemia tarhan etuosia siemenillä joita Markku osti viime vuonna liikaa. (Minähän kerroin, että normisti hän osti tasan tarkkaan oikean määrän/ha..., liekkö nuppi vähän heittänyt, en tiedä...)
Noniin, lapan siemeniä muovipussiin. (ISO VIRHE...)
Menemme Eelis mäykyn kanssa pellon laitaan ja alan reippailla käsiliikkeillä viskoa siemeniä maahan.
Sonni näkee tämän.... ( TOINEN VIRHE KUN EN LOPETTANUT TOIMINTAA...)
Sonni mylväisee....
Ryntää jumalattomaan laukkaan, se vanha elukka :)
Laittaa pään alas lana-asentoon ja jyrää siis kirjaimellisesti läpi aidan niin että langat sinkoilee. Rouvat tietenkin perässä, tottakai....
Sonni luuli, että minulla on leipiä pussissa. Ja siitä innostuneena kipaisi satasen aidat luokseni. En siis kerennyt kissaa sanoa.
Siitä lähden lonkuttamaan (lonkka jostain syystä hirvittävän kipeä, liikkuminen näyttänee siltä kuin raahaisin kahleita perässäni...)
Koira sisälle, leipiä laatikkoon, sähköt pois, houkuttelemaan nautoja takaisin aitaan... Siihen ne sanoivat, että hullu akka, ei me sähkölangan yli voida kävellä... (Ettepä tietenkään...)
Aidan purkamista, houkuttelua ja aidan korjausta...
Sonni jää kaihoisasti mylvähtelemään korjatun aidan kohdalle ja miettimään uskaltaisiko siitä jytistää uudestaan läpi...
Semmoinen aamu...
Päivän mietelause, en tiedä kuka on sanonut...
Ei virheistä pidä suuttua. Niistä pitää oppia.
LGT vaavi..