Kaisa matkalla Hesaan, viimeistä esitelmää pitämään.
Riikan ottama kuva ja tekstissä lukee-
Kaisa matkalla terveystuotealan merkonomikoulutuksen loppuarviointiin..
Molemmilla likoilla on nyt tutkinnot plakkarissa.
Tänään ovat tukikoirakoulutuksessa:
Jaksavatkin :)
Minä olen edelleen selvitellyt perikunnan asioita. Joka halvatun päivälle jotain. Tänään on vuorossa verottajalle tiedotteita.
Stressikerroin on sata.
Ihme on jos ei joku suoni päästä katkea ennen tämän prosessin loppua.
Äidiltä tuli lehti jossa kerrottiin läheisten ihmisten kuolemista peräkkäin. Siellä selitettiin pitkät pätkät siitä miten stressi laukaisee/poksauttaa muutaman kk sisällä surevalta sisukset ja adjöö, sinne kuolee se toinenkin.
Uskon, nytkin tällähetkellä korvakäytävät paukuttaa - verenpaine tapissa. Kurkkua kuristaa. Hengittäminen on vaikeaa. Sattuu niin saatanasti kroppaan.
Stressistressistressi.... Alkaa heti kun silmänsä aamulla avaa... Olo on kuin täyteen puhalletulla pallokalalla.
Ja yritäppä lopettaa se sanomalla itsellesi, että rauhoitu,
ei todellakaan onnistu.
(Seuraan tätä kirjoittaessani koiria kun ne yrittävät yhtä aikaa ängetä pyykkikoriin nukkumaan. Murinaa, ärinää, ähellystä.... Näyttää aika tiivis tunnelma olevan...)
Näihin mietteisiin...
Että kun aina kyselette, mitä kuuluu...
Kuin jäitä polttelisi, turhapa sitä on valehdella vaikka monelle olen sanonutkin, että paremmin menee, helpompi sanoa niin kuin alkaa selittämään, että nuppi natisee hartioiden välissä.
Ainiin, minä en päässyt Vipu palvelimeen ---koska Markku on kuollut minulta on evätty sinne tietojen tallennus. Lisää ongelmia. Selvityksiä ja paperihärdelliä.
Enkä näköjään saa verosivuillakaan laitella tarvittavia tietoja ylös.
TÄNÄÄN JUOKSEE INBYPRINSEN BODENISSA.
Ja Dayzee Beyonce on aloittanut starttaamaan- on siitosorhimme jälkeläinen.
